Lapinpöllö

Ensimmäinen adventtisunnuntai oli synkkä ja sateinen. Etsittiin pöllöjä, näkyi  lapinpöllö ja 3 lapinharakkaa.

Ensimmäisen adventtisunnuntain kynttilät oli sytytetty Ruotinpyhtään Ruukin kirkolla. Koskikara oli omalla paikallaan läheisessä purossa. 

Muuten oli aika hiljaista. Vain Pyhtään Munapirtin sillan luona parveili suuri  isokoskelojoukko. Sateisena päivänä pimeys alkoi vaikuttamaan jo klo 14 aikoihin ja vesisade vain yltyi.

Kolmen lajin pöllöretki

Marraskuisiset päivät ovat lyhyet, jos onni suosii, voi sitkeän työn palkita myös hyvä havainto. Nyt lapinpöllö, tosin nyt vaikeassa paikassa, yksityistien takana Kotkan kaupungin alueella. Minulle se oli elis. Voiko lapinpöllöstä sanoa ihana ja söpö.

Pienen hakemisen jälkeen, löytyi myös Haminan Pappilansaaren toinen pähkinänakkeleista läheiseltä linturuokinnalta tinttien ja hömötiaisen seurasta. Varpuspöllöä ei näkynyt alueella, varmasti pähkinänakkelin  onneksi. Mutta  Kotkasta löytyi myöhemmin tien viereltä varpuspöllö, sille tyypilliseltä paikalta, kuusen latvasta.

Viirupöllöstä en saanut kamerallani kuvia, se oli arka, eikä päästänyt tarpeeksi lähelle ja säntäsi metsän sisään. Sen linnun perässä ei kannata juosta, se menee aina vain kauemmas ja kauemmas. 

Varpuspöllö koivikossa

Virolahden hautausmaan viereisestä koivikossa, pellonreunasta, löytyi varpuspöllö käpytikan varoittelevan räkätyksen avulla. Varpuspöllöjä vaikuttaa nyt olevan melko runsaasti.  Pakkasta oli reilu viisi astetta. Jäätyneet heinät rahisivat ja paikalla oli metsäojia, joita piti ylittää, mutta tämä lintu oli peloton ja päästi aika lähelle.

Edellisenä päivänä Elimäen Mustialan arboretumissa tinttejä ja muita talvilintuja oli lähinnä piharuokintojen lähellä. Muutama puukiipijäkin näkyi  kiipeämässä vikkelästi puun runkoa alhaalta ylös ja lentämässä taas toisen puun juurelle.

Yöllä satanut räntä oli sulamassa. Arboretumista löytyy mielenkiintoista katsottavaa vuodenajasta ja säästä riippumatta. 

Kesäistä rarien huumaa

Päivät lyhenevät, joten retkiaika supistuu viikonvaihteen keskipäivään, on aika muistella kesää.

 26.6.2011 Haminan Kirkkojärvellä kirkkaassa auringonvalossa, aamuretkellä,  puun oksalla oli kaksi pussitiaisen poikasta ja pesästä kurkki vielä kolmas poikanen. Emo toi niille nokassaan ruokaa. Oli pussitiaisen lentopoikue! Oli hienoa, että lintu oli saanut rauhassa pesiä. Sitä olinkin jännittänyt aika paljon ja tietoisesti olimme käyneet paikalla läheisellä tiellä vain muutamia kertoja. Aikaisemmin olimme myös toisaalla Kirkkojärvellä, nähneet niiden lisäksi myös kolmannen aikuislinnnun, koiraan. Pussitiainen on ilmaston lämpenemisen myötä ehkä vakiintumassa Suomeen uudeksi pesimälajiksi.

Arohyyppä on keskisen Aasian kahlaajalintu. Olin mukana 13.7.2011, kun se löytyi  seitsemännen kerran Suomesta, Elimäen pellolta. Sen maailman kannaksi on kirjattu 600 - 1900 yksilöä, mutta nykyisin tarkennetussa laskennassa noin 5000 yksilöä. Määrä on erittäin vähäinen. 

Kiljukotkan, oikeastaan kaksikin vanhaa lintua saattoi löytää aivan rajan pinnasta, kun se saapui myyräjahtiin Ylämaan Väkevänjärvelle.


Toki monia muitakin tapahtumia jäi mieleen, usein kaikkien kivointa on löytää itse jokin lintu, sen arkipuuhissa, osana luontoa.  On ollut hienoa ymmärtää erilaisten havaintojen kautta luonnon monimuotoisuutta ja haavoittuvuutta. 

Jouhisorsa Kotkansaarella pullasorsien joukossa

Vähän erillään sinisorsista, mutta silti porukoissa Kotkan Jaakkolanrannassa on muiden sorsien joukossa uiskennellut jouhisorsakoiras. 

Aika näyttää, jääkö se Kotkansaarelle talveksi. Onkin jo kulunut aikaa edellistä kerrasta.  Kymenlaakson lintutieteellisen yhdistyksen eli Kylyn alueen ensimmäinen koko talven talvehtiva jouhisorsahavainto, naaras, on niinkin kaukaa kuin 30. vuoden takaa, vuodelta 1981. 

Yksittäisiä merkintöjä marras-joulukuisista jouhisorsahavainnoista  Tiiran lintukirjanpidossa on kyllä Kotkalle kirjattu vuosikymmenten mittaan muutama sen jälkeenkin, mutta talvehtimisesta on siis jo 30 vuotta. 

Jouhisorsa on pääasiassa Lapin aapasoilla ja Perämeren rannoilla ja saaristossa pesivä kaunis sorsalintu. Uusimmassa vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa se määriteltiin vaarantuneeksi lajiksi. 

Nuori hiiripöllö oli edelleen paikalla

Pitkällisen etsimisen jälkeen ei sitten kuitenkaan tiedetyistä varpuspöllöpaikoista yksikään tuottanut tulosta. 

Hiiripöllö Virolahden Ala-Pihlajassa oli edelleen paikalla, nyt autiona olevan maalaistalon pihan lähellä. Tämä hiiripöllö on nuori. Sen tietää pyrstösulkien tervävinä olevista kärjistä. Vanhalla hiiripöllöllä pyrstösulkien kärjet ovat pyöristyneet.

Hamina Pappilansaaren pähkinänakkeleista on viime aikoina näkynyt vain yksi yksilö. Olisikohan paikalla aikaisemmin näkyneellä varpuspöllöllä jotain tekemistä asian kanssa?

Hiiripöllön suurvaellusta odotellessa

Hiiripöllön suurvaellus Pohjois-Suomen pesimäpaikoilta etelään
nähtiin viimeksi 1970-luvulla. Silloin samana päivänä saattoi nähdä parhaimmillaan useampiakin hiiripöllöjä. Nyt syksyn ensimmäisen hiiripöllön näimme Virolahden Ala-Pihlajassa. 

Hiiripöllö on päiväpöllö eli se saalistaa päivällä. Joskus niitä voi huomata pellon ja teiden reunoilla sähkölangoilta saalistamassa.  Tämäkin hiiripöllö siirtyi myöhemmin kuusen latvasta pellon reunalle.

 

Kaakkoisvirtaus toi pikkujoutsenia

Elimäen Värälässä lepäili pikkujoutsenryhmä: emot ja kolme poikasta ja neljä muuta aikuista. Tämä oli nyt syksyn ensimmäinen näkemämme pikkujoutsenparvi. 

Kullakin pikkujoutsenella on niille ominainen nokan värityksensä. On tutkittu, että ne tunnistavat toisensa nokan värityksen perusteella. On jopa kirjoitettu, että jos pikkujoutsen kuolee,  sen kumppani yrittää löytää uudeksi kumppanikseen sellaisen  pikkujoutsenen, jonka nokan väritys muistuttaa kuolleen kumppanin nokan väritystä.

Yksi nuori tundrahanhi oli tämän pikkujoutsenparven mukana. Lähellä Värälässä oli myös yksittäinen vanha tundrametsähanhi. 

Teutjärvellä oli bongattavissa kaksi nuorta kurkea parinsadan laulujoutsenen parvessa. Eilen näkyi vielä lyhytnokkahanhi ja 2 kapustarintaa, mutta tänään ei niitä näkynyt. 


Yksittäisiä pieniä laulujoutsenparvia oli siellä täällä.