Pyhtäällä Tyyslahden niemen kärki kapenee alueen Kymijoen sivuhaaran suistoon. Harjualue on toinen kaksoiharjusta ja luonnonsuojelualuetta.
Sinne pääseminen käy rämpimällä erittäin harvakseltaan kuljettua poikittelevaa polun pohjaa, väistelemällä katajikkoja ja pensaita, välillä kävelemällä rantakaislikkoa pitkin.
Erilaisia sudenkorentoja ja miljoonittain pikku lentäviä hyönteisiä liittyy matkan ominaisuuksiin. Ruskohukankorennot olivat alkaneet kuoriutua, niitä oli tuhansittain. Niemen kärjessä aukeaa lopulta rauhallinen Tyyslahti.
Viereisessä saaressa on ollut tähän asti viime kesään asti Kymenlaakson suurin harmaahaikarayhdyskunta. Merikotkat ovat häirinneet harmaahaikarat tiehensä. Alueella on myös ollut haarahaukka, mutta ainakaan tällä kertaa sitä ei näkynyt.
Sen sijaan kalasääksellä ja nuolihaukalla on lähettyvillä pesiä, ne ovat Tyyslahden taivaalla yleinen näky.
Rastaskerttusia lauleli tänään kaksi, kun viime vuonna kesäkuussa lauloi kuusi rastaskerttusta.
Lähes helteinen päivä uuvutti kuljetella kaukoputkia ja kameraa, mutta silti kävimme katsomassa Muhniemen ja Junkkarinjärven alueiden lintuja.
Kävelyä tuli tällä kertaa melko reilusti, etenkin Junkkarinjärven patotietä kiertäessä. Parhaat havainnot olivat etelästä meille kesien lämmetessä tullut karttaperhonen ja soidintava heinäkurppa. Muuten oli uusien lajien osalta hiljaista. Katajakujan lähellä lauleli kaksi peltosirkkua, joita Kotkassa on nyt näkynyt vähän.
Toisilla kesä on vielä poikasten osalta alussa, kuten näillä pensaskertuilla.
Pyrstötiaisella oli jo pienet poikaset ja niitä kävi ruokkimassa ainakin kolme, ellei neljä emoa. Niiden pesä on on hyvin taidokkaasti jäkälistä rakennettu.
Lasu löysi tänään Kotkan Kaarniemestä mustapäätaskun. Samalta paikalta mustapäätasku on löytynyt aikaisemmin kaksi kertaa: 22.5.1993 ja 2. - 10.6.2005. Molemmat olivat silloinkin koiraita (maurus).
Paikalliseen lintuhavaintokantaan Tiirassa voi löytää määritetyiksi saatuja lajeja kirjattu yhdistelmänä sepeltasku/mustapäätasku sekä kohtaan mustapäätasku.
Pienet linnun poikaset emoineen ovat hellyttäviä. Niin tämäkin uusi telkkäpoikue, 9 poikasta emonsa kanssa. Aurinkoiset kelit suosivat tällä hetkellä pieniä untuvikkoja. Lähin poikasista haukotteli ilta-auringossa.
Kymenlaakson lintutieteellisen yhdistyksen alueelle löytyi Arktika-sunnuntain aamuna uusi
lintulaji: tulipäähippiäinen. Lintu lauloi aktiivisesti kuusimetsikön yläosissa. Laulu kuului hyvin, zy-zi-zi-zi-zi-zi-zir, mutta itse lintu liikkui vilkkaasti, vilahteli siellä täällä ja hieman kuusen oksien takaa näkyi välillä maha, välillä selkä ja sitten lopulta erotti vähän sen hippiäisestä poikkeavaa valkeaa silmäkulmajuovaa ja myös mustaa päälaenjuovaa. Lintua bongaamaan tuli myös samaan aikaan vietettävän Arktikan osallistujia.
Viikonvaihteen harvinaisuuksien bongauksia oli Junkkarinjärvellä
lampiviklo. Viime vuosina Kymenlaaksossa on niitä ollut vähän.
Toki lintuharrastus oli viikonvaihteessa monipuolista. Etsittiin kyhmyhaahkakoirasta, mutta löytyi naaraskyhmyhaahka spontaanisti. Koirasta ei näkynyt, kahden päivän käynneistä huolimatta.
Kurkelassa pellolla olimme staijaamassa puolitoista tuntia. Sinä aikana näkyi kymmenkunta paikallista petolintua varpushaukasta merikotkaan, soidintava mehiläishaukka ja muutama hiirihaukka. Kuvassa paikallinen nuolihaukka.
Linnun laulavat aktiivisesti. Metsiköissä laulelivat pikkusiepot ja sirittäjät, pelloille on tullut myös punavarpusia. Satakielten laulu oli tänään päivällä hieman vaimentunut.
Joillakin linnuilla, esim. heinäsorsalla on jo poikasia. Osa on niitä vielä hautomassa, kuten Suomen kaakkoisin hautova laulujoutsen.
Hellelukemiin, 24 asteeseen kiivennyt lämpötila ja kaakkoisvirtaus enteili haukkojen näkemistä Kurkelan tornilla kaakkoisrajalla.
Paras uusi havainto oli kuitenkin Virolahden Lintulahden pihalta nähty taivaalla kierrellyt myöhään muuttava piekana. Lisäksi haarahaukkoja kaarteli Vilkkilässä kaksi.
Eksoottisin havainto oli tuonut paikalle paljon Arktikan seuraajia. Olihan heillä nyt samalla mahdollisuus bongata arokotka, joka on ollut muutaman päivän nähtävissä kalanperkuujätteitä syömässä. Linnun näimme toista päivää. Lahdella on ollut myös kaksi jalohaikaraa.
Muuten petolintujen osalta Kurkelassa oli lopulta rauhallista. Kevään uusia havaintoja minulle oli mehiläishaukka ja nuolihaukka. Kotkista näkyi muutamia merikotkia. Kurkelan tornistakin näkyi kaksi haarahaukkaa, menossa Venäjällepäin.
Hovinsaarella on lähiaikoina ollut muutaman kerran lapinkirvisiä. Aamulla siellä oli kuvan lapinkirvisnaaras.
Muuttavista linnuista aamulla näkyi myös kymmenen lapinsirriä. Kuvassa lapinsirrejä.
Kyminlinnan alue on Kotkan paras paikka kuunnella varhaiskesän laululintuja.
Vaikka Kyminlinnan maalinnoituksen valleja on nurmikoitu, pensaat ja aluskasvillisuus valleilta raivattu pois ja tilalle siirretty nurmikenttä, niin vielä joen rantapolku ja läheisen Kymijoen rantatien lehdot antavat kotkalaisillekin hyvän paikan kuulla kesäisiä lintuja.
Kyminlinnan varsinaisen linnoituksen ulkopuolinen niemeke on vielä säästynyt perkuutöiltä. Vastaavia alueita on luonnon harrastajille hyvin vähän tarjolla, joten on tärkeä, että kaikessa kunnostustyössä kuunnellaan tarkalla korvalla lintujen aktiiviharrastajia. Myös valkoselkätikka on tältä alueelta tavattu.
Kyminlinnassa pesii myös nokkavarpunen. Yksi näkyikin linnoituksen ulkopuolella syömässä tuomen kukkaversoja.
Satakieliä lauleli erityisesti läheisellä joenrantatiellä. Yhtensä kävelyreitin varrella kuului laulamassa 14 satakieltä.
Nuoria kirjosieppoja vaikutti olevan melko runsaasti paikalla. Kuvassa on viime vuoden poikanen, nuori kirjosieppokoiras. Koiraaksi sen tuntee tummasta selästä ja nuoreksi koiraaksi ruskeista siivistä. Vanhemmalla koiraalla siivetkin olisivat tummat.
Kevään edetessä on tullut monia kesälajeja. Aamulla Kotkan Kyminlinnassa lauloi satakieli, lehtokerttu ja kultarinta. Illemmalla vielä näkyi rätisemässä pikkusieppo. Monilla paikoilla kuului kirjosiepon laulua.
Kyminlinnassa peipponaaras keräsi tien viereltä koiran karvoja pesänrakennustarpeiksi.
Päivän mukavista havainnoista bongasimme Huumanhaarasta sinne lentäneen mustatiiran. Kouvolan Junkkarinjärveltä oli löytynyt rantakurvi.
Se oli minulle elis ja mustakaulauikku sukelteli siellä vielä paikalla. Keväisiä vuoden uusia havaintoja oli Junkkarinjärven viisi suosirriä.
Hovarillakin oli lapinkirvinen, myöhäinen lapinsirkku ja sinirintakin lauleskeli siellä. Muutolta oli tullut myös paikalle rantapensaaseen vielä matkasta varmasti väsynyt pikkulepinkäinen, koiras.
Lauantai oli tuulinen ja välillä sateli vettä. Silti lintuja oli lopulta hyvin ja kevät parhaimmillaan. Valkovuokot ja myös esim. keväiset ketunleivät kukkivat.
Kymenlaakson hanhet lähtenevät viikon sisällä. Tänään niitä näkyi vielä tundrametsähanhia 2700, tundrahanhanhia 650 ja valkoposkihanhia 300. Pian ne kiirehtivät pesimäpaikoilleen.
Lintuja oli näkyi määrällisesti paljon, etenkin Sääksjärvellä ja Muhjärvellä. Sääksjärvellä näkyi 180 yksilön mustalintuparvi ja yksi lapasotkapari, mustalintujen joukossa. Vaikka lapasotkat olivat melko kaukana, koiraan harmaa selkä näkyi kuitenkin selvästi. Junkkarinjärvellä näkyi Siperiassa pesivä tundrakurmitsa.
Myöhemmin illansuussa Hovinsaarella näkyi tunturikiuru. Silläkin on vielä pitkä matka pohjoiseen.
Tunturikiuru on Suomen harvinaisin pesimälintu, se on meiltä lähes hävinnyt sukupuuttoon ja pesii Norjan tuntureilla.
Monia muitakin mielenkiintoisia havaintoja jäi mieleen. Yksi niistä kolmen
mustapyrstökuirin parvi Muhniemellä. Myös liroja, kapustarintoja ja pikkulokkeja näkyi paljon.
Kesän tuloa enteili harmaasieppo Junkkarilla.
Varhain vappuaamuna muutama metso tepasteli soitimella Pyhtään Munasuon reunametsässä. Kuuden aikaan valon lisääntyessä ukkometso on lopettelemassa ja linnut siirtyivät syvemmälle metsään.
Päivä oli aika tuulinen. Huumanhaarassa näkyi jälleen aikaisemmin löytynyt sittiskoiras, eilenhän siellä havaittiin paikalla toinenkin koiras. Tänään Rane olikin nähnyt toisen koiraan ajavan toista pois alueelta.
Huumanhaarassa pääasiassa räystäspääskyt ja muutama haarapääsky parveilivat. Paikalta löytyi myös liejukanapari.
Muumama harmaasorsakin oli löytänyt Huumanhaaran alueen. Auringossa lämmitteli ja nukkui myös viiden nuoren 2-kv yksilön laulujoutsenryhmä.
