Viime viikolla Kymenlaakson pelloilla on ihmetelty kautta aikain massiivisinta hanhimuuttoa, lähinnä valkoposkihanhiparvia. Valkoposkihanhet ovat muuttaneet Venäjän tundralta ja Kymenlaaksossa niitä näimme lauantaina yhteensä noin 150 000. Pari viikkoa sitten löytynyt todennäköinen pikkukanadanhanhen ja valkoposkihanhen risteymäkin oli edelleen paikalla ja se löytyi sattumalta Muhniemen noin 50 000 hanhen parvesta, jossa kuvassa on osa.
Suurimmat parvet olivat Muhjärven lisäksi Teutjärven ja Sääksjärven rantapelloila sekä bongatessa Mikko Hannosen löytämää punakaulahanhea Kouvolan Aittomäessä. Punakaulahanhi oli minulle elis ja niitä olisi kiva nähdä useampikin, taitavat olla aika harvassa.
Hanhien lisäksi myös joutsenia näkyi pelloilla. Laulujoutsenia oli yhteensä 350 yksilöä, joukossa vain kaksi paikallista poikuetta. Linnut olivat vielä nuoria pesimättömiä aikuisia, mutta poikasperheet ovat tulossa lokakuun kuluessa Kymenlaakson pelloille.
Pikkujoutseniakin oli tullut muutolle Venäjän tundralta matkalla Alankomaihin ja Brittein saarille. Niitä näimme 60 yksilöä neljässä parvessa. Joukosta erottui kaksi todennäköisesti hollantilaisten kaularengasmerkittyä pikkujoutsenta yhdeksän pikkujoutsenen parvessa Teutjärven rantapellolla.
Pikkujoutsenperheistä näkyi ainoastaan yksi 3:n poikue. Kuvassa on neljä pikkujoutsenaikuista ja 2 nuorta laulujoutsenien ympäröimänä.
Pikkujoutsensisarukset yhdessä samassa kuvassa.
Koska huhu oli kertonut, että viime syksynä mandariinisorsa olisi nähty Hovilan rannassa, olimme käyneet pari kertaa sitä joen rannalta etsimässä. Ja siellähän se oli, sateisena päivänä istuskelemassa laiturin nokalla. Bongaus näemmä onnistuu joskus vuodenkin kuluttua.
Mandariinisorsakoiras on kuvattu tähän blogiin kesäpuvussa 11.8. Hovarilla. Tällä välillä se on sulkinut itsensä juhlapukuun.
Linnut uivat heti joelle, kun vähän niitä lähestyi. Ne palasivat kuitenkin pian takaisin. Mandariinisorsakin lähelle tammea, jonka alla sinisorsat tepastelivat syömässä tammenterhoja.
Valkoposkihanhien joukosta on löytynyt mielenkiintoisia hanhiristeymiä.
Kouvolan Muhniemessä on oleillut viikon päivät suuressa valkoposkihanhiparvessa todennäköinen pikkukanadanhanhen (alalaji hutchinsii) ja valkoposkihanhen risteymä. Netistä löytyi saman näköinen hanhi kuvattuna Ruotsissa kolme vuotta sitten.
Oheisena linkki sivulle. Linkissä saman näköinen lintu löytyy 12. kuvasta.
http://www.flickr.com/groups/hybridbirds/discuss/72157606010408237/
Lintu on valkoposken kokoinen, aavistuksen sitä pienempi, hyvin pieninokkainen kuten valkoposkihanhi. Parhaiten lintu erottui risteymäksi siitä, että musta kaula ulottui rinnalle valkoposkihanhen tapaan. Kaukoputkella otsassa erottui myös hyvin pieni laikku valkoista.
Edellisessä blogissa sama hanhi näkyy myös lennossa.
Iitin Sääksjärvestä löytyi eilen pienemmästä 300 linnun valkkariparvesta toinen risteymä. Se on todennäköisesti valkoposkihanhen ja tundrahanhen (tai kiljuhanhen) risteymä. Pienen kokonsa takia tundrahanhea todennäköisempi on kiljuhanhiristeymä. Valkoposkihanhea suurempi nokka sulkee punakaulahanhen pois.
Oheisena linkki netissä, sieltä löytyy hyvin saman näköinen valkkarin ja tn. kiljuhanhen risteymä.
http://www.gobirding.eu/Photos/LesserWhitefrontedGoosexBarnacleGoose.php
Hanhia näkyi tänään pelloilla pari tuhatta valkoposkihanhea ja 100 - 200 metsähanhea.
Tuulihaukkoja on lekutellut pelloilla nyt syksyllä vähän. Lähinnä vanhoja koiraita varailemassa ja puolustamassa pesäpönttöään seuraavaa kesää varten.
Tämä koirastinnu lekutteli kuitenkin Hovarilla tänään iltapäivällä.
Neljänsadan valkoposkihanhen joukosta Muhniemestä löytyi kanadanhanhen ja valkoposkihanhen risteymä. Se saattaa olla kokonsa puolesta jopa todellinen arktinen risteymä; pikkukanadanhanhen ja valkoposkihanhen risteymä.
Ensimmäisessä kuvassa näkyy kanadanhanhen pää ja valkkaria tummempi alapuoli, toisessa kuvassa pää näkyy vähän paremmin. Kuitenkin sen väritys oli vähän liian harmahtava ollakseen puhdas pikkukanadanhanhi.
Valkoposkihanhien lisäksi myös tundrametsähanhet eli rossicukset ja tundrahanhet ovat aloittaneet syysmuuttonsa. Edellisiä näkyi 60 ja jälkimmäisiä 10, mutta taigametsähanhia ei yhtään.
Hovinsaarella on ollut Suomenlahden hanhia koko syksyn, joukossa on ollut yksi nuori nuori merihanhi. Nämä hanhet ovat arktisia hanhia helpommin lähestyttäviä.
Tundralta tulee muutolle myös kahlaajia, yksi viimeisimmistä on kapustarinta, joita Länsikylän pelloilla oli pieni parvi lähinnä nuoria lintuja, joukossa pari aikuista.
Länsikylän pelloilta oli alkuviikolla löytynyt myös harvinainen pikkutrappi, joka toi silloin paikalle paljon lintuharrastajia. Näin linnusta päätä, kaulaa ja välillä selkää. Mutta kyllähän siitäkin voinee todeta, että elis oli.
Tänään sitten Hovarilla löysimme nuoren palsasirrin, joka myös on minulle elis. Paikalla oli myös Raatikaisen Miika ja hänen äitinsä, terveiset nuorelle lintuharrastajalle ja -kuvaajalle! Hyvä sponde elis hänellekin! Linnun päälevinnäisalue on Pohjois-Amerikan tundra. Laji on todennäköisesti runsastumassa Siperian tundralla, koska yksilömäärät ovat lisääntymässä Euroopassa.
Lintu oli kameralle kaukana, mutta kuvasta näkyy selvä jyrkkä väriraja valkean vatsan ja rusehtavan rinnan kohdalla. Varpushaukka pyrähti ylitse ja lintu lähti samalla äännellen lentoon, minne sitten menikään.
Virolahden Sydänkylän lehmälaitumella viihtyi viikonlopun nuori punakuiri
muutaman suokukon seurassa.
Linnun kylpemistä ei haitannut, vaikka vesi oli vähän rusehtavaa, ainakin lanta on voinut vaikuttaa väriin.
Kuvassa yksi punakuirin seurassa olleista suokukoista.
Muita tämän päivän havaintoja oli Väkevänjärvellä kiljukotka ruoan haussa. Miehikkälän Muurikkalassa peltotietä kävellessä pyrähti edestä ruisrääkkä lentoon. Kotkassa Hovarilla lietteellä oli edelleen paikalla kaksi nuorta ristisorsaa ja kaksi pulmusirriä sekä lapinsirri.
Lakakalliolla tunnin staijauksessa näkyi lähinnä varpushaukkoja, yksi neljänkymmenen yksilön kurkiparvi, mutta hiirihaukkojen muutto oli hiljaista.
Kotkan Hovinsaarella on viivähtänyt viikon aikana lähinnä arktisen alueen lintuja. Uusi pienehkö lietealue on tuonut pitkästä aikaa paikalle mahdollisesti Vienan mereltä seitsemän nuorta ristisorsaa.
Pulmussirrejä näkyi tällä viikolla 2 + 1 nuorta. Edellisestä havainnosta paikalta on kulunut jo useita vuosia. Pulmussirrit ja tyllit ovat arktisimmalta tundralta. Myös paikalla näkyneet kuovisirrit ja pikkusirrit ovat tulleet Jäämeren rannalta.
Päivittäin paikalla on näkynyt nuoria suokukkoja. Suokukko on Suomen yksi voimakkaimmin taantuneista lajeista. Nyt paikalla on näkynyt parhaimmillaan parinkymmenen yksilön parvi, kun 1980-luvulta muistetaan satapäisiä parvia, 80-luvun alussa paikalla oli päämuuttoaikaan parhaimmillaan 700 - 1000 nuorta suokukkoa.
Eilen ilmestyi paikalle nuori
punajalkaviklo. Se on tavallista tummempi, joten se voi olla peräisin
samalta alueelta kuin ristisorsatkin. Suomenlahdella pesineiden nuorten punajalkaviklojen päämuutto on heinä-elokuun vaihteessa.
Suomen yleisin petolintu on varpushaukka, joita näkyy pikkulintujahdissa päivittäin. Kuvassa lintu on tarkentamassa katsetta punajalkavikloon, mutta hyväkuntoinen lintu pakeni nopeasti petolintua. Saalistus jäi tuloksettomaksi.
Petolintumuuttoa on ollut jo muutaman viikon ajan. Vanhat mehiläishaukat menivät viikko sitten. Nyt ovat muutolla nuoret mehiläishaukat, joita näimme tänään kaksi.
Eilen teimme saman Elimäen tuulihaukkaretken kuin viime vuonna, jolloin näimme poikkeuksellisen paljon, 135 tuulihaukkaa. Nyt samalla reitillä näkyi tuulihaukkoja vain 17 yksilöä, lähes kaikki olivat vanhoja. Nuoret linnut hävisivät heinä-elokuun vaiheessa, ilmeisesti myyräkannat romahtivat.
Elimäen Löytyssä kuvattu tuulihaukka on tunnistettavissa nuoreksi kupeiden viirujen avulla. Vanhemmalla linnulla kupeet olivat pilkukkaammat.
Pyhtään Heinlahden Suurniityllä oli harvinaisempi petolintu, nuori niittysuohaukka. Määrityksen teki hankalaksi selkeähkö kauluri, joka voi viedä määrityksen helposti arosuohaukkaan. Kaulus ei ollut niin selkeä kuin arosuohaukalla pitäisi olla. Niskakin oli vaaleampi kuin arosuohaukalla ja käsisulkien kärjet olivat tummat. Jos joku on määrityksestä eri mieltä, kommentit ovat tervetulleita.
Lintublogi on nyt täyttänyt yhden vuoden ja samalla tästä tuli 100. blogi :).
Viime viikonlopun reissulla Terijoella ja Pietarissa näin lähinnä vain mustavariksia linja-auton ikkunasta. Kaupunkialueet vaikuttivat kyllä siisteiltä ja hyvin järjestetyiltä. Kaupunki teki vaikutuksen suuruudellaan ja vanhoilla rakennuksillaan, joita korjataan rakennus rakennukselta. Vaikka Terijoella rakennetaan uutta, vielä joukosta voi löytää rippeitä vanhan Suomen rakennuksista.
