Matinpäivänä

Matinpäivä on kevätkauden alku. Nyt kuluva talvi on ollut paikoin pilvisin 50. vuoteen. Kansanperinne kertoo, että jos Matin päivänä aurinko paistaa, se tietää hyvää kesää.  Vähän sitä vapaasti mukaillen, se tietää hyvää lintukevättä ja -kesää. Toivotaan niin. Porissa oli nähty tänään ensimmäinen kiuru, se taitaa olla ensimmäisiä muuttolintuja.

Tervaleppälehdon orava harmaassa talviturkissaan.

Viikonloppuna kiertelimme lähinnä etsimässä harmaapäätikkoja, mutta melko laihoin tuloksin. Perinteisillä Tesjoen paikoilla, mm. Kullaan kartanolla, atrapillakaan ei tullut harmaapäätikkoja esille. Käpytikkoja oli runsaasti.

Eilen sen sijaan Ruotsinpyhtään kirkolla harmaapäätikka rummutti ja huuteli innokkaana ja kuusitiainenkin piiskutteli. Myös Teutjärvellä rummutti naarasharmaapäätikka, joka oli 72. talvipinnani. Luultavasti seuraava retkeni on vasta maaliskuulla, joten talvipinnat jäänevät tähän.

Lintuja oli runsaasti Kotkan tervaleppälehdossa. Puukiipäjä lauleli jo innokkaana. Paikalla lienee puukiipijäpari.




Molemmat Tervaleppälehdon punarinnatkin olivat vielä hyvissä voimissaan. Kuvan lintu viettänee paikalla jo toista talvea samassa risukossa kuin viime talvena. Nuoremmalla linnulla on parinkymmen metrin päässä oma tiheikkönsä viettää aikaansa.

Hästholmsfjärden

Itäisen Suomenlahden jäädyttyä Loviisan atomivoimalan lauhdevesisula on talvella hyvä paikka löytää vesilintuja. Parhaiten linnut näkyvät Kasabergetin kallioilta lauhalla ilmalla, jolloin lämpöväreily haittaa vähiten. Haittapuolena on, että linnut ovat kaukana. Lähempää linnut näkyvät atomivoimalan portin läheisyydestä, mutta sula-alueesta näkyy vain pieni osa.

Eilen havaitsimme alueella kyhmyjoutsenia 6, pilkkasiipiä 2, uiveloita 12, isokoskeloita 60, telkkiä 90, tukkasotkia 70, merikotkan ja merilokin. Yksilömäärät ovat vähimmäismääriä. Yllättäen paikalla ei näkynyt yhtään merimetsoa.

Atomin sulaa helpommin vesilintuja voi kuvata Kotkan Kymijoella kalastajien suosimilla alueilla, missä linnut ovat tottuneita ihmiseen. 

Helilässä oli tänään sukeltemassa kaksi melko pelotonta koirastelkkää, mahdollisesti ne olivat samoja lintuja, joita kuvailin paikalla jo viime talvena.

Talvipinnoja on nyt 71.

Talviselta Kirkkojärveltä

Kävimme viikonvaihteessa Haminan Kirkkojärvellä etsimässä viiksitimaleita, mutta tuloksetta. Ehkä joskus toiste. Kuitenkin ainakin Kirkkojärven alueen yleisimpiin lintulajeihin kuuluvia sinitiaisia näkyi niin kaislikoissa kuin lähimetsissäkin.

Tänään sateisena sunnuntaina kaisikon keskellä koivussa päivysti ja innostui laulamaankin lapinharakka. Liekö se pelotellut siltä kulmalta Kirkkojärveä timalit pois. Lapinharakkakin kuuluu Kirkkojärven talvilinnustoon.



Jokiuomalla timaleita etsiskellessä tuli koivikossa vastaan viime kesäinen pussitiaisen soidinpesä.



Pikkutikka on Kirkkojärven ympärivuotinen asukas. Eilen paikalla näkyi kaksi pikkutikkanaarasta.
 

Alueella on oma viehätyksensä. Talvisin voi nähdä myös esim. palokärjen, joskus myös rantalepikossa valkoselkätikankin.

Pari vuotta sitten, joulukuun 28. päivänä 2010, löysin Kirkkojärveltä alueen ensimmäisen talvehtivan luhtakanan. Lintu selvisi ankarasta talvesta, jopa 30 asteen pakkasista, kevääseen asti, osittain ruokinnan avulla.






 

Virolahden Rautalanselällä

Kävimme tänään katsastamassa Virolahden lokkitilannetta itäisen Suomenlahden ollessa täysin jäässä. Samalla vietimme pari kolme tuntia jäällä
vaeltamassa. Merilokkeja näkyi paikalla 22 yksilöä ja merikotkia 3 - 4.

Kuvassa Kellosalmen Tuuholmi.

Rautalanselän jäällä paikalla näkyi nyt vain kaksi arkaa vanhaa merikotkaa, jotka pakenivat jo kaukaa Venäjän puolelle.



Kun kalastajat myöhemmin iltapäivällä poistuvat paikalta, merikotkat ja korpit ilmestyvät jäälle saaliinjaolle.