Kiljukotka oli havaittu 24.9. Hangossa matkalla itään, joten sitä tiedettiin odotella myös Kymenlaaksossa. Haminan Hevossaaressa oli Tero nähnyt edellisenä päivänä, 28.9., myöhään iltapäivällä kiljukotkan, josta hän ystävällisesti ilmoitti. Tuntomerkit täsmäsivät Hangossa havaittuun lintuun, siipisulkien rikkonaisuuden perusteella kyseessä oli sama kotka. Päätimme lähteä Kellovuorelle ottamaan lintua vastaan ja saattelemaan sen Venäjän puolelle.
Muutto alkoi melko rauhallisesti kohtalaisessa pohjoistuulessa, hiirihaukkoja ja piekanoita muutti itään. Kahden tunnin päästä kiljukotkan näköinen kotka, kaartuvin siivin näytti olevan matalalla nousussa, kiljukotkaksi (2kv) se varmistui ja lintu ohitti Virolahden Kellovuoren havaintopisteen klo 12.10. Kuvat osoittivat kotkan samaksi kuin aikaisemmin Hangossa ja Haminassa havaittu lintu. Lopulta lintu nosti vähän korkeutta ja liiti aurinkoa vasten, mutta toisaalta näkyi vielä melko kauan kaartelemassa ohituksen jälkeen.
Mielestäni hyvä juttu päivälle oli
piekanat, joita muutti nyt 9 yksilöä. Kiikarillakin piekana erottuu jo
kaukaa valkoisen pyrstön tyvensä ansiosta. Piekanoita näkisi mielellään
paremminkin, lähempääkin. Tämän linnun pyrstön runsas juovitus osoittaa
sen vanhaksi koiraaksi.
Runsaslukuisimmin muutti itään hiirihaukkoja, 48 yksilöä, muutaman linnun parvissa.
Viimeisessä kuvassa on näkymä Kellovuorelta luoteeseen. Taustalla näkyy Lintulahti. Petolintujen lisäksi tänään muutti tuhansia hanhia ja äänestä päätellen joukossa oli runsaasti tundrahanhiparvia.
Arktisia valkoposkihanhia on alkanut kerääntymään Kymenlaakson pelloille. Eilen niitä näimme levähtämässä yhteensä 9000 yksilöä kolmessa eri paikassa.
Teutjärven valkoposkiparvessa oli kaksi samantyyppistä risteymähanhea.
Pieniä joutsenparviakin oli ilmestynyt pelloille. Metsähanhista näkyi vasta 150 tundrametsähanhea.
Tänään olin seuraamassa hiirihaukkamuuttoa. Puolilta päivin oli muutolla useita 20 - 30 yksilön hiirihaukkaparvia menossa aivan rannikkoa pitkin itään.
Nuorten mehiläishaukkojen muuttosuunta näytti kuitenkin olevan lounas.
Tänään kiikareihini piirtyi vasta tämän vuoden ensimmäinen piekana, vanha naaras.
Kotkan mandariinisorsa on viihtynyt nyt kolmatta syksyä Kymijoen rannalla sinisorsien kanssa tammenterhoja syömässä. Mandariinisorsat suosivat rauhallisia vesialuita, joissa puiden oksat roikkuvat suojaisasti veden päällä.
Kuvassa tällaisessa paikassa mandariinisorsa unessa.
Syksyn ensimmäinen hiiripöllö tuli tänään vastaan Ratulasta. Innokkaana aloitetaan suurvaelluksen odotus, mahtaakohan toteutua?
Elimäen pelloilta näyttäisivät ruskosuohaukat jo lähteneen muutolle. Kun vertailee lintumääriä, voisi äkkiseltään luulla, että Suomen yleisin haukkalaji olisi tuulihaukka. Tänään niitä näkyi 76 yksilöä, vaikka määrä olikin puolittunut parin viikon takaisista havainnoista. Sinisuohaukkoja näkyi viikonlopulla 25 yksilöä ja ampuhaukkoja 4 yksilöä. Kuvassa vanha ampuhaukkanaaras Ratulassa.
Yleisin haukka on kuitenkin varpushaukka, mutta niitä ei pelloilta juuri löydy.
Hiirihaukkoja näkyi muutamia ja yksi kanahaukka.
Arktisten hanhien muuttokin on aluillaan. Viikonlopulla näkyi kaksi muutolla ollutta arktista valkoposkihanhiparvea matkalla etelään, 80:n ja 100:n yksilön parvet.
Kymenlaaksossa nykyisin harvinaisia taigametsähanhia, fabaliksia, näkyi Pyhtään Länsikylän pellolla kaksi lintua, vanha pariskunta.
Kuvassa viikko sitten kaksi Virolahden Kattilaisissa ollutta turkinkyyhkyä, jotka ovat edelleen Kymenlaaksossa harvinaisia.
Lapin satakieli eli sinirinta on valloittanut uudelleen Kotkan Hovinsaaren. Tänä syksynä paikalla on näkynyt viikon verran sinirintoja, mm. tänään ainakin 20 yksilöä. Se kertoo hyvästä pesimämenestyksestä pohjoisessa. Kuvassa nuori koiras.
Alakuvassa nuori naaras. Linnut tulivat uteliaina ihmettelemään, mitä oikein tapahtuu, kun yritimme saada niitä englantilaisten lintuharrastajien tapaan suhistelemalla näkyviin. Menetelmä toimi aika hyvin, kunnes linnut tottuivat ja lähtivät kauemmas. Parhaimmillaan lähistöllä naksutteli seitsemänkin sinirintaa korkean rikkaruohikon latvustossa.
Sitten viuhahdus ja lintu oli poissa, punainen pyrstö vain vilahti.
Kahlaajia on Hovarilla näkynyt tänä syksynä niukasti. Yksi peloton nuori kapustarinta näkyi viikolla täytemaakentällä hienosti ilta-auringon laskiessa metsän taakse.
Elimäen suunnalla pellot ilmeisesti kuhisevat vaivaishiiriä, koska petolintuja näkyi siellä hyvin viikonloppuna. Eilen tinnuretkellä näimme yhteensä 154 tuulihaukkaa. Niistä saatiin määritettyä tarkemmin puvuilleen 13 koirasta, 8 naarasta ja 62 nuorta tinnua. Kuvassa retken 100. tinnu, nuori Löytyssä kuvattu lintu.
Viikonlopun yllättäjä oli ampuhaukka, joita näkyi peräti 9 yksilöä. Kuvassa Löytyssä tänään havaittu vanha ampuhaukkanaaras.
Parhaimmillaan tuulihaukkoja kisaili 5 - 7 yksilön parvissa nuorten varpushaukkojen kanssa. Pelloilla varpushaukkoja oli parisenkymmentä. Kuvassa nuori nisse, joka on tässä vaiheessa syksyä vielä helposti määritettävissä nuoreksi selkäpuolen höyhenten vaaleista reunuksista. Nuorella varpushaukalla on myös rinnan yläosassa vaalealla pohjalla ruskeita sydämenkuvia.
Ruskosuohaukkoja näkyi viikonloppuna parisenkymmentä, kuvassa harvinaisemman näköinen nuori lintu, jolla on vaalea rintavyö vanhan naaraan tapaan. Sinisuohaukkoja näkyi viikonlopulla yhteensä 12 yksilöä. Arosuohaukkojakin pelloilla oli ollut kaksi, nuori ja vanha, mutta niitä emme onnistuneet näkemään.
Pari nuorta hiirihaukkaa näkyi myös kuvausetäisyydeltä. Ratulassa kuvattu normaali nuori lintu ja Raussilassa poikkeuksellisen vaalea nuori lintu.
Raussilan Mäyränmäellä maantien ylitti metsopoikue, emo ja nuori koppelo sekä nuori kukkopoika, joka tepastelee kuvassa.
