Joulunajan lintuja

Joulupyhinä lintujen puolesta tuli vietettyä hiljaiseloa. Kotkan kaupungin keskustassa joulupyhiä väritti parhaimmillaan 700 yksilön nälkäinen tilhiparvi ja usean sadan räkättirastaan parvi rautatieaseman lähellä pihlajissa.

Pyhien jälkeen kireä pakkaspäivä sai ainakin toistaiseksi suuret tilhi- ja rastasparvet poistumaan kaupungista. Pihlajamarjoja vielä riittää, puolet on syöty.

Kouvolan Myllykosken tehdasalueella Kymijoen sulassa sukelteli vielä tänäänkin lähes juhlapukuinen silkkiuikku. Lintu liene siipiviallinen ja heikkokuntoinen, joten talvipuvun sulkimiseen ei sillä ole riittänyt voimia.

Viimeiset joutsenpoikueetkin sinnittelevät edelleen Kymijoella.

Toivotan kaikille linturikasta vuotta 2015!

Talvipinnoja

Kun olimme Myllykoskella etsimässä mahdollisia allihaahkoja Kymijoelta, Kimmo Heiskanen soitti Virolahdelta, että hän on löytänyt perinteisellä jouluaatonretkellään lapinpöllön. Pienen harkinnan jälkeen päätimme käydä paikalla. Lintu löytyi välittömästi paikalta, samaan aikaan, kun Suomen Turussa julistettiin joulurauha alkaneeksi.


Myyriä tuntui paikalla olevan, koska pöllö lennähti useammankin kerran heinikkoon. Lapinpöllö oli tämän talven 56. talvipinnani.

Viime sunnuntainen varpuspöllö oli tämän talven 53. talvipinna, joka näkyi Virolahden Vilkkilässä.

Jalohaikara Kyminlinnassa

Kun menimme tänään Kotkan Kyminlinnaan etsimään koskikaraa, niin heti joen rantaan tullessamme terveleppien lomassa vilkkui jalohaikara jo lennossa. 
Kyseessä on Kymenlaakson ensimmäinen talvihavainto jalohaikarasta.

Linnun uudelleen löytämiseen kului puolisentoista tuntia. Klo 15, juuri auringon laskiessa, lintu löytyi uudelleen joen rannassa kalastelemassa.

Talviralli

Kymenlaakson talviralli käytiin itsenäisyyspäivälle tyypillisessä räntä- ja lumisateessa. Tänä vuonna oli osallistujia peräti yhdeksän ryhmää, missä oli ilahduttavasti pientä nousua edellisvuosiin.

Onnettomassa säässä joukkueet näkivät yhteensä 66 lajia. Voittajajoukkueella oli 44 ja oma nakkelitiimimme näki 41 lajia. 


Kuusitiaisia on näkynyt siperianpihdoissa jopa muutaman kymmenen yksilön parvia syksyn vaelluksen jäljiltä. Kuvan yksilö on kahdenkymmen yksilön parvesta.

 Myös Suomen vähenevä hömötiaiskanta lienee saanut syksyllä idästä täydennystä, koska niitä on näkynyt viime vuosia yleisemmin.

Haminan Tervasaari on Kymenlaakson varmin paikka saada ridistä talvirallissa pinna, joten usempikin ryhmä kävi siellä paikalla.

  
Rallin nuorin osanottaja, Teo Ylätalo, kuului kouvolalaiseen voittajajoukkueeseen.

Aulangon nakkelimaisemissa

Kiertelimme Aulangon kansallismaisemassa pilvisen utuisena ja sateisena, tälle syksylle tyypillisenä, marraskuun päivänä.

 

Alueella näytti olevan runsaasti pähkinänakkelille sopivaa elinympäristöä. Näimme tänään vain yhden pähkinänakkelin, mutta kirkkaana maaliskuisena päivänä alueella saattuisi kuulla useammallakin reviirillä pähkinänakkelin kuikutusta.

Pähkinänakkelin lisäksi vastaan tuli mm. harmaapäätikka, palokärki ja kymmenen yksilön kuusitiaisparvi.

Viimeisessä kuvassa hämmästellään Aulangon veistoksia.

Kotimatkalla, sunnuntaina, tuli vielä käytyä katsomassa Vääksyssä nuorta leveäpyrstökihua. Lintu lenteli kaukana järvellä paikallisena kalalokkien joukossa.

Joutsenlahdet jäätymässä

Perjantaina Kymenlaakson rannikollekin satoi muutaman sentin ensilumi. Pikkupakkanen on saanut sisälahdetkin jäätymään ja joutsenet ovat keräytyneet lahtien virtapaikoille.

Heinlahden ja Lupinlahden sulapaikoille kyhmyjoutsenia oli kerääntynyt molemmille satakunta lintua, joista kolmasosa oli nuoria. Yleensä äänettömät kyhmyjoutsenet olivat nyt äänekkäitä ja poikueet lentelivät kuristen ja vinkuen etsien uutta lepopaikkaa.

Heinlahdella oli vielä haapanoitakin viivyttelemässä yli neljäkymmentä yksilöä.

Tänään retkellä tuli vastaan kaksi varpuspöllöä, joten niitä tuntuu olevan jonkun verran liikkeellä.

Talven odotusta

Marraskuun retkipäivät ovat olleet pilvisen hämäriä. Lintujakin on näkynyt yllättävän niukanlaisesti. Tänään kuitenkin sattui komea koiraspyy lähietäisyydelle Haminan Harussa.

 

Yksi syksyn vaeltajista on ollut pähkinänakkeli, joita olen nähnyt toistaiseksi kymmenen yksilöä, joista yhdeksän on ollut eteläistä rotua ja ainoastaan yksi siperialaista. Kuvan nakkeli on europaea.

 

Toinen syksyn vaeltajista on ollut taviokuurna, joilla on ollut vahva vaellusvietti päällä. Niitä on näkynyt paikallisesti vasta hyvin niukasti. Vasta tänään onnistuin näkemään taviokuurnia viisi yksilöä pihlajassa.

Valkoselkätikkanaaras koversi tänään itselleen talveksi uutta yöpymäkoloa. Tikat tekevät joskus uuden yöpymäkolon talvea varten.

Myöhäinen pensaskerttu

Kotkan Suulisniemestä Rauno Sandberg löysi tänään Kymenlaakson ilmeisesti myöhäisimmän pensaskertun, jota kävimme illansuussa katsomassa.

Lintu näytti ruokailevan heinikossa aivan maan rajassa ja kävi välillä syömässä talon pihassa mustia koristemarjoja. Lintu näytti vielä hyväkuntoiselta ja pirteältä. Saa nähdä, kuinka kauan se viihtyy paikalla. Toistaiseksi Kotkan rannikolla ei ole ollut lumipeitettä.

Marraskuiset pensaskertut ovat Suomessa jo hyvin harvinaisia.  Mikko Pöyhösen Suomen talvilintuharvinaisuudet -kirja vuodelta 2009 tuntee kuitenkin kolme joulukuista pensaskerttu -havaintoa Suomesta.

Viitatiaista bongaamassa

Kotkan Laajakoskella Ari Eerola aloitti toissapäivänä pihallaan talvilinturuokinnan ja huomasi eilen iltapäivällä paikalla käyvän viitatiaisen.
Pitkän linjan kriittisenä lintumiehenä pystyi kuitenkin havaitsemaan kaikki tuntomerkit vasta tänä aamuna, minkä jälkeen ilmoitti havainnoista muillekin lintuharrastajille. 

Kävimme katsomassa lintua keskipäivällä suuremmallakin porukalla. Hyvä asia oli myös se, että lintu äänteli vilkkaasti ja oli hyvin rohkea.

Yllä olevassa kuvassa näkyy hyvin kiiltävä päälaki ja pieni leukalappu. Alla olevassa kuvassa näkyy rusehtava selkäpuoli ilman vaaleaa siipipaneelia.

Myös nokan leikkauspintojen tyven vaalea laikku näkyy kuvassa sekä rusehtavat kupeet.

Kaikki Kotkan neljä viitatiaishavaintoa ovat vasta tältä vuosituhannelta.

Joutsenlaskenta

Osallistuimme tänään valtakunnalliseen joutsenlaskentaan. Kävimme Kouvolan ja Iitin suunnan joutsenpaikoilla.  Yhteensä laulujoutsenia näkyi 474 yksilöä, joista nuoria oli peräti 25,3 %.  Suurin parvi oli Pilkanmaalla, jossa oli 119 yksilöä, osa niistä on alla olevassa kuvassa.

Hanhista näkyi vain kanadanhanhia 216 yksilöä ja yksinäinen nuori tundrahanhi joutsenparvessa Iitissä. Alla oleva kuva on Heinlahdesta, jossa oli kanadanhanhista 207 yksilöä, laulujoutsenia 50 ja kyhmyjoutsenia 93.

Aamuhämärissä Hovinsaaren kuuden yksilön tunturikiuruparvi oli edelleen paikalla.

Tänä syksynä Hovinsaaren lumenkaatopaikalla on nähty poikkeuksellisen hyvin tunturikiuruja: 3 + 1+ 6 yksilön parvet.

Makedonianmännikössä Elimäellä

Sakea sumu Kymenlaakson pelloilla esti aikomuksen etsiä eilen löytynyttä punakaulahanhea. Menimmekin läheiseen Mustilan Arboretumiin, jossa paikan satumainen sumuinen ilmapiiri ja lintujen äänet sai viettämään paikalla aamupäivän. 

Makedonian männyt ovat siementäneet runsaasti ja niiden alla ruokaili runsaiden viherpeippoparvien lisäksi mm. kaksi pähkinähakkia ja kaksi pähkinänakkelia. 

Kuvassa on nuori itäisen rodun ohutnokkainen pähkinähakki.
 

 

Pähkinänakkeleista ainakin toinen vaaleanpunertavakupeinen oli selvästi läntisen rodun naaras.

Toinen nakkeleista oli hankalampi tapaus, jonka rodun ja sukupuolen määritys jäi tulevien käyntien varaan.

Valkoposkihanhien määrät ovat edelleen pysyneet hyvin runsaina Kymenlaakson pelloilla. Eilen Elimäen keskustan pelloilla ruokaili arviolta 70 000 arktista valkkaria. 

 

EuroBirdwatch

Kymenlaakson pelloilla on levähtänyt viime päivinä valkoposkihanhia reilusti yli100 000 yksilöä.  Etenkin Teutjärven lintutornista voi nähdä samanaikaisesti valkoposkihanhia kymmeniä tuhansia. Ainoa hankaluus on, että linnut ovat usein vastavalossa. 

Anserhanhia on näkynyt normaalin niukasti. Ilonaihe oli, että muutama taigametsähanhiryhmä on tänä syksynä sattunut kohdalle. 

Taigametsähanhi on tältä syksyltä metsästykseltä rauhoitettu lintu. Huomaa kuitenkin etummaisen linnun siivissä haulien reiät.

Eilen löytyi Teutjärven pohjoispuoliselta pellolta tiiviisti tundrametsähanhiparvessa viihtynyt tiibetinhanhi. Olisiko sama hanhi näkynyt viikolla aiemmin Luumaellä?

Viime päivinä ovat joutsenten määrät pelloilla alkaneet kasvamaan. Kuva Vastilan Suurniityltä tältä aamulta.

Hanhiristeymä

Hanhimuuton vilkastuessa tänään Klasu löysi Kouvolan Myllykoskelta mielenkiintoisen risteymähanhen. Lintu on todennäköisesti beringinhanhen ja valkoposkihanhen risteymä (tarkistettu netin kautta kuvista). Kävin kuvaamassa lintua illalla 7000 valkoposkihanhen parvesta.  Linnun löytäminen ei ollut niin yksinkertaista suuresta parvesta kuin ehkä luulisi. 

Kuvassa näkyy hyvin oljenväriset jalat ja hyvin pieni nokka, joka oli kooltaan valkoposkihanhen nokan luokkaa. Kuvehöyhenten muodosta linnun pystyy määrittämään vanhaksi linnuksi.

Tummien pyrstösulkien ulkoreuna oli valkea.  Tummissa tertiaaleissa oli terävä valkea ulkoreuna.

Koko oli valkoposkihanhien luokkaa.