Lumettomat pellot yhdessä hyvän myyrätilanteen kanssa on saanut ainakin kolme piekanaa viipymään pitempään rannikon tuntumassa muuttoreitin varrella.
Edellisen kerran runsaammin piekanoja viivytteli Kymenlaakson pelloilla lauhana myyrätalvena 2008 - 2009.
Kuvassa on Eskolan peltojen nuori piekana, joka ilmestyi paikalliseksi 7.12. ja oli edelleen tänäänkin samalla pellolla myyräjahdissa.
Nuoreksi linnun tunnistaa helpoiten käsisulkien yläpinnan valkeista tyvistä, muistuttaen täten huomattavasti nuorta arohiirihaukkaa.
Lintu sai puolen tunnin seurannan aikana ainakin kolme peltomyyrää, jotka se hotkaisi kerralla ennen varisten ilmaantumista ympärille saaliinjaolle.
Nuoren piekanan pää on huomattavasti vaaleampi kuin vanhoilla lagoilla.
Poikkeuksellisen lämpimänä jatkunut joulukuu on saanut Kymenlaaksossa yli 1000 laulujoutsenta viipyilemään pelloilla. Eilen näimme 507 laulujoutsenta, joista nuoria oli 20 %.
Kasvavat myyräkannat ja lumettomat pellot ovat saaneet myös petolintuja jäämään paikoitellen pelloille. Tämän päivän retkellä näimme kaksi nuorta paikallista piekanaa, kuvassa Eskolan peltojen lintu.
Korkeakoskella piekanan lisäksi oli samalla pellolla saalistamassa myös kaksi hiirihaukkaa ja isolepinkäinen.
Viikonlopun aikana näimme 6 isolepinkäistä, joka on kohtullinen määrä muutamaan aiempaan alkutalveen verrattuna.
Kymenlaakson lintutieteellisen yhdistyksen itsenäisyyspäivän ralliin osallistui tänä vuonna 6 joukkuetta. Pääsääntöisesti joukkueet olivat melko tasaväkisiä, paras ryhmä havaitsi 42 eri lajia. Meidän ryhmämme Team Nakkeli havaitsi toiseksi vähiten 34 lajia.
Moni tavallinen laji jäi huomaamatta tai ei näkynyt. Mutta näin käy joka kerta, kaikkea ei voi nähdä. Yhteensä lajeja havaittiin 59.
Parhaimmasta päästä päivän aikana oli erään joukkueen laulurastashavainto Elimäen Mustialasta. Se oli alueen neljäs talvihavainto.
Päivän aikana tuli maahan kaikkien aikojen joulukuun lämpöennätys, lähes 11 astetta ja meidänkin reitin varrella auton mittari näytti enimmillään kymmentä astetta. Meri tulvi niin Haminassa kuin Kotkassakin.
Haminasta näimme kaksi valkoposkihanhea, vanhan ja nuoren. Ne olivat rallipäivänä vielä ranta-alueella. Edellispäivänä aurinko näyttäytyi. Ainakin nuorempi lintu oli kuitenkin siiven alapinnaltaan jotenkin jonkun verran sairas, näkyi verta. Linnut putsailivat ja kuivattelivat itseään rannalla.
Hovinsaaren lumenkaatopaikan reunamilla pyrähteli niin eilen kuin nyt rallipäivänäkin urpiaisparvi, mukana muutama tundraurpiainen. Kuvassa tavallinen urpiainen.
Joukkueemme ainoaksi petohavainnoksi jäi nuori hiirihaukka.
Olemme käyneet viikonvaihteissa kiertelemässä hyvillä lintupaikoilla, mutta melkoisen hiljaista on ollut. Tänään kuitenkin hento lumipeite valaisi maisemaa. Alakuvassa on Kymijoen Ahvionkoski, etsiskelimme sieltä koskikaroja, tällä kertaa paikalla näkyi yksi kara.
Elimäen kirkonkylän ympäristöstä on löytynyt viime talven tapaan kolme paritonta europaea -rotuista naaraspähkinänakkelia. Alla pari kuvaa Mustilan arboretumin tammimetsän nakkelista tältä päivältä.
Kotkan Mansikkalahdessa pullasorsien joukkoon oli viikko sitten eksynyt liettualainen lukurengastettu sinisorsa. Sorsien lukurenkaita on huomattavasti vaikeampi kontrolloida kuin lokeilla.
Kyminjoen Langinkoskella oli nähty muutaman kerran virtavästäräkki. Kävimme sitä useamman kerran viikonvaihteessa etsimässä ja kiertelemässä paikallisten koskien rannalla.
Lintu ei löytynyt, mutta koskikaroja löytyi sentään neljä yksilöä. Olisikohan tulossa hyvä karatalvi pitkästä aikaan.
Pähkinänakkeleitakin tuli taas etsittyä useammaltakin paikalta. Uusi pari löytyikin tänään Pyötsaaresta. Toistaiseksi on lokakuun alun jälkeen löytynyt 14 nakkelia, joista 12 on europaeaa ja 2 asiaticaa.
Kuvassa on asiatica -koiras, joka löytyi jo aiemmin viikolla. Kuvassa näkyy hyvin otsan yli ulottuva selvä valkea silmäkulmajuova, valkeat kupeet, mustat jalat ja siiven peitinhöyhenten valkeat kärjet, jotka lienevät nuoruuspuvun jäänteitä. Koiraaksi lintu oli määritettäväksi kastanjanruskeasta alaperästä, joka kylläkin näky kuvassa huonosti.
Lintu liikkui alakuvan tyypillisen europaea -naaraan seurassa.
Kaksi ylimmäistä kuvaa on Haminan Pappilansaaren Europaea -pariskunnasta. Ylimmäinen kuva on koiraasta ja alimmainen kuva naaraasta.
Viikonlopun ainoa uusi nakkeli oli Kotkan Langinkoskella, josta kuva alla Europaea -naaraasta.
Tänään Kotkassa näimme yllättävän paljon harmaasorsia, yhteensä 25 yksilöä. Aiempina syksyinä Kotkassa on näkynyt lähinnä yksittäisiä pariskuntia.
Kesäkään ei taida vielä aivan ohi, koska eilen Langinkoskella jokea pitkin muutti haarapääsky.
Kävimme viikonvaihteessa joillakin pähkinänakkelipaikoilla, miltä nakkelit viime talven aikana yksi kerrallaan hävisivät. Muutamalle reviirille olikin ilmestynyt uudet nakkelit, rotua europaea.
Kuvassa on Pikiniemen koiraslintu, jolla rinta ja vatsapuoli ovat puhtaan valkeat, valkean silmäkulmajuovan puuttuminen ja harmahtavat jalat erottavat linnun mustajalkaisesta asiaticasta.
Pappilansaaren naaraslinnulla oli vatsapuoli kauniin vaaleanpunertava ja ainoastaan poski oli valkea.
Jalat olivat selvästi kellertävät.
Elimäen kirkonkylän talon ruokinnalle ilmestyi 10.10. kuvan naaraslintu. Myös viime vuonna nakkeli oli ilmestynyt ruokinnalle aivan samana päivämääränä. Tämän naaralinnun rinta ja vatsa olivat hieman vaaleammat kuin Pappilansaaren naaraslinnulla.
Tänä syksynä on näkynyt nuoria piekanoja ilahduttavasti pelloilla.
Tänään tuli vietettyä iltapäivän tunnit petolintuja staijaillen Virolahden Lakakalliolla kirkkaankuulaassa lokakuisessa ilmassa.
Maakotkiakin näkyi kaksi nuorta ja kolme esiaikuista matkalla idän ja lännen välisiin suuntiin. Kuvassa nuori maakotka matkalennossa itään.
Kotkien lisäksi myös kanahaukkoja näkyi yllättävän hyvin, kahdeksan yksilöä.
Piekanoja matkasi yhdeksän lintua ja hiirihaukkoja kolmetoista idän puolelle.
Erinomaisessa säässä petolinnut muuttivat hyvin korkealla. Kuvassa alimmainen lintu on piekana ja ylimmäinen hiirihaukka.
Merikotkia näkyi vähän väliä taivaalla. Ne tuntuivat olevan lähinnä paikallista kantaa.
Kymenlaakson pelloilla lepäilee tällä hetkellä arviolta 200 000 valkoposkihanhea. Näimme niitä viikonvaihteessa reilut 100 000. Etsimme valkkariparvista punakaulahanhea, mutta tuloksetta. Ansereitakin oli joukossa hyvin vähän. Muhniemestä peltoparvesta sentään löytyi kaksi sepelhanhea.
Kanahaukka sai Muhniemen Riitamaalla hanhet lentoon ja saikin yhden hanhen kynsiinsä, mutta ei saanut sitä hengiltä.
Riitamaalla oli myös valkoposkihanhen ja Anserhanhen risteymä. Todennäköisesti kyseessä on valkkarin ja tundrahanhen risteymä. Lintu olikin ulkonäöltään yleisin arktisissa hanhiparvissa näyttäytyvä risteymätyyppi.
Tundrametsähanhia on ainakin toistaiseksi näkynyt vain pikkuparvia.
Kaksi vanhaa merikotkaa jahtasi eilen Sääksjärvellä valkkaria, joka onnistui juuri viime hetkellä pakenemaan taustan koivikkoon.
Eilen tullessamme Elimäen Tolkkilaan Antti Vänskä ja Veikko Heimola olivat juuri havainneet heinäpellolta isokirvisen. Kymenlaaksossa isokirvinen on melko harvinainen, havaintoja on kautta aikojen vain parisenkymmentä yksilöä.
Lintu oli edelleen tänään paikalla. Aurinkokin kirkasti paikoitellen taivaan ja kuviin tuli eilistä paremmin värit näkyviin.
Taigametsähanhia on toistaiseksi näkynyt alueella vähän, vain kuvan neljän parvi. Valkoposkihanhia sen sijaan on Kymenlaaksossakin kymmeniätuhansia.
Nuori tuulihaukka onnistui eilen myyräjahdissa Kylänaholla vesisateessa.
Parin vuoden jälkeen on Kotkan Hovinsaarella näkynyt jälleen nuoria sinirintoja hyvin, joten pesinnät lienevät onnistuneen hyvin.
Yläkuvassa on nuori naaras ja alakuvassa on nuori koiras.
Valkoposkihanhien muutto on alkanut tänä syksynä poikkeuksellisen aikaisin, pari - kolme viikkoa normaalia aikaisemmin. Pelloista on vielä suuri osa puimatta ja linnut kerääntyvät harvoille sänkipelloille.
Muhniemen Kylänaholle oli tänään kerääntynyt arviolta 15 000 valkkaria.
Kuvan taustalla oleva pölypilvi on lähtöisin puimakoneesta, joka oli hanhiparven vieressä puintitöissä.
Laskimme viikon vaiheessa jokasyksyisen tinnureitin. Tulos oli heikon myyrätilanteen takia odotusten mukainen. Tuulihaukkoja näkyi 17 yksilöitä, joista koiraita oli 11 ja nuoria lintuja vain kaksi.
Viime vuonna samalla reitillä näkyi 20 tuulihaukkaa ja toissavuonna myyrien ollessa huipussaan näkyi yhteensä 157 yksilöä.
Kuvassa vanha naaras, joita näkyi neljä yksilöä.
Sinisuohaukkoja näkyi 12 yksilöä. Niistä nuoria oli yhteensä 7, joista kuvassa yksi saalistamassa.
Heikon myyrätilanteen takia on näkynyt vain vähän ruskosuohaukkoja. Kuvassa yksi harvoista pelloilla saalistamassa näkyneistä nuorista linnuista Pyhtään Länsikylän pellolla.
Aloitimme eilen petoretken Pyhtään Länsikylän pelloilta, jolloin ensimmäiseksi pellolla näkyi istumassa nuori arosuohaukka. Retki päättyi illan suussa samalle pellolle, silloin paikalla saalisteli kuvassa näkyvä vanha arosuohaukkakoiras.
