Tänään Ylämaan Väkevänjärvellä vanha kiljukotka aloitti soitimensa klo 9.45 Venäjän puolella ja jatkoi soidintamista aktiivsesti melko kaukana lähes puoleen päivään asti.
Iltapäivällä kello kahden maissa kotka kävi hetkellisesti myös Suomen puolella Iskulahdella saalistamassa. Silloin sen ohilennosta onnistuin saamaan muutaman kuvan.
Linnun oikean siiven harittajista ovat kolmonen ja nelonen aivan kärjestä katkenneet, muuten lintu oli hyvin ehytsiipinen. Siiven yläpinnalla ei näkynyt minkäänlaista vaaleata siipijuovan aihetta iphien kärjessä eli lintu oli vanha.
Huomaa alakuvassa pitkä kiljukotkamainen seiskan harittaja, kun pikkukiljukotkalla se olisi lyhyempi. Viime vuonna kävimme paikalla kymmenkunta kertaa, mutta kiljukotkaa emme silloin havainneet. Tänä vuonna tärppäsi toisella kerralla.
Tänään kiertäessä Teutjärven rantapeltoja näkyi kolme yksinäistä kurkea pelloilla ruokailemassa. Aikaisemmin keväällä linnut ovat näkyneet aina pareittain. Olisikohan toiset emoista jo hautomassa.
Hanhia löytyi pelloilta edelleen runsaasti. Tundrahanhia 2100, tundrametsähanhia 2000, lyhytnokkahanhia 5 ja arktiset valkoposkihanhet ovat lisääntyneet, niitä löytyi nyt yli 500.
Yläkuvan pikkutikkanaaras rummutteli ja kuunteli vastausta Kyminlinnassa. Niiden soidinkausi alkaa olla kiihkeimmillään.
Isonokkosperhosia emme ole nähneet tänä keväänä vielä, vaikka niitä olemme käyneet pari kertaa etsimässä. Neitoperhosia, sitruunaperhosia ja jokunen suruvaippa näkyi perhosia etsiessä.
Eilen aamulla kauniissa auringonpaisteessa Miehikkälän mäntykankailta kulorastaiden surumielinen huilu kuului useammaltakin paikalta ja pienellä metsäpellolla näkyi rastaita ruokailemassa.
Tänään kiersimme jälleen Muhjärven ja Teutjärven hanhipellot. Tundrahanhia löytyi 2100 ja myös tuntrametsähanhia löytyi sama määrä 2100 eli tundrahanhien määrä on alkanut suhteellisesti lisääntymään. Lyhytnokkahanhia näkyi neljä, mutta ainuttakaan määritettävissä olevaa taigametsähanhea ei havaittu.
Myös valkoposkihanhien määrä on alkanut pikku hiljaa lisääntymään. Niitä löytyi tänään 260 yksilöä Ansereiden joukosta.
Tundrametsähanhiparvet ovat pelloilta tundrahanhia vaikeammin löydettävissä, koska ne suosivat usein sänki- ja mullospeltoja. Tundrahanhiparvet löytyvät helposti avoimilta laidunniityiltä.
Koko päivän peltoretkeltä ei näkynyt ainoatakaan tinnua tai suohaukkaa, ne ovat olleet muutenkin hyvin vähissä koko kevään.
Iitin Sääksjärvellä keväinen lämpötila nousi 16 asteeseen. Hanhia paikalta ei löytynyt, mutta Muhjärven ja Teutjärven ympäristöstä löytyi peräti 7000 rossicusta/tundrahanhea, joiden joukossa oli myös parisataa valkoposkihanhea.
Muhniemen suuresta Anserparvesta löytyi kolme paritonta lyhytnokkahanhea. Samassa parvessa oli myös kaksi keltaisella kaurarenkaalla rengastettua tundrametsähanhea.
Teutjärven suurparvea merikotka lennätteli sen verran pahasti, että tundra- ja metsähanhien lajisuhde jäi laskematta.
Kuvan merikotka on kuitenkin kuvattu eilen Haminan Hevossaaresta. Kotka on siivistään mielenkiintoisen värinen.
Pääsiäispyhinä linturetket suuntautuivat pääasiassa eteläisen Kymenlaakson hanhipelloille. Klaus Laineen kanssa havaitsimme yhteensä tundrametsähanhia 2800, tundrahanhia 630, taigametsähanhia 44 ja lyhytnokkahanhia 4 yksilöä.
Tundrametsähanhien nokan väritys saattaa vaihdella runsaasti. Alakuvan linnun nokka on laajalti vaaleanpunertava,
kun alempana tundrahanhien seurassa lepäilevällä linnulla on tyypillisempi, vain nokan kärjessä kapeampi oranssi vyö.
Tundrametsähanhilla on pääsääntöisesti lyhyet jyhkeät nokat, kun taas taigametsähanhien nokat ovat hoikat ja pitkät. Rossicuksen nokan muoto voi kylläkin vaihdella taigametsähanhea enemmän. Esim. yläkuvassa tundrahanhien seurassa olevalla rossicukselle on melko siro nokka.
Joiltakin yksilöiltä rossicuksille myös mainittu alanokan irvistys saattaa lähes puuttua. Siitä huolimatta nämäkin rossicushanhet ovat lyhytkaulaisia ja niillä on suuri, kulmikas pää.
Taigametsähanhet ovat pitkäkaulaisia ja luisuotsaisia.
Alakuvan taigametsähanhet on tänään kuvattu komeasta 32:n yksilön parvesta Virolahdelta. Reilu kymmenen vuotta sitten Kymenlaakson pelloilta puuttuivat tundrametsähanhiparvet. Taigametsähanhia löytyi pelloilta muutaman kymmenen yksilön parvissa, siksi tämä parvi oli myönteinen yllätys. Nykyisin taigametsähanhiparvet ovat täältä lähes kadonneet.
Rossicusparvissa on usein tundrahanhia vähemmistönä. Kuvassa tepastelee vanha tundrahanhi ja 2kv rossicus. Keväällä hanhien ikämääritys on hankalampaa kuin syksyllä, se kannattaa tehdä vielä vaihtumattomista nuoruuspuvun, pyöreäpäisistä, valkoreunaisista siiven peitinhöyhemistä.
Vinkki: Tämän hetken ehkä paras määritysopas fabaliksen ja serrirostriksen määrityksestä löytyy kirjasta: Vinicombe, K. ym. The helm guide to Bird Identification. 2014.
Viikolla vallinneet etelän ja idän puoleiset tuulet ovat tuoneet Kymenlaaksoon ajankohtaan nähden normaalia enemmän pikkujoutsenia. Eilen ja tänään hanhiretkillä näkyi kolme kymmenen yksilön pikkujoutsenparvea pelloilla hanhien ja joutsenten joukossa. Normaalikeväänä pikkujoutsenen päämuutto ajoittuu toukokuun alkupäiville, jolloin merialueella voi nähdä parhaina päivinä jopa satoja pikkujoutsenia muutolla.
Pikkujoutsenilla nokan väritys vaihtelee yksilöllisesti. Englannissa on kuvattu tuhansia lintuja yksilöllisesti tunnistettavasti.
Pikkujoutsenista on kuvattu nokan keltaisen kuvioinnin mukaan kolme päätyyppiä, joista kuvassa löyhyttelee "darky".
Alakuvassa kaulailevat "yellowneb" ja "pennyface".
Jos toinen pariskunnasta kuolee, niin eloon jäänyt joutsen yrittää löytää itselleen nokan kuvioinniltaan kuolleenkaltaisen linnun.
Parvista löytyi kolme nuorta lintua ja 26 vanhaa. Alakuvassa on "yellowneb" -tyyppinen vanha lintu.
Kuvissa on 2kv laulu- ja pikkujoutsen. Pikkujoutsenella nokan kärjessä näkyy vielä nuoruuspuvun punerrusta, kun taas laulujoutsenen punerrus nokassa on keväällä muuttunut jo kokonaan keltaiseksi.
Pikkujoutsen pienempänä lintuna sulkii laulujoutsenta nopeammin ja näyttää usein keväällä valkeammalta kuin laulujoutsen. Etenkin siiven peitinhöyhenet laulujoutsenella ovat vielä nuoruuspuvun höyheniä.
