Kevät on edennyt pitkälti korkeapaineen vallitessa ja useiden lintujen lepäilijöiden määrät ovat jääneet vaatimattomiksi. Etenkin kiuru- ja peippoparvien puuttuminen pelloilta on ollut silmiinpistävää. Vasta eilen näkyi järrejä hiukan yleisemmin.
Kuvassa korea järripeippokoiras kesäpuvussaan.
Naaras järrin höyhenpuku sulautuu huomattavasti paremmin pesimäympäristöön.
Peippojen kevät on edennyt Kymenlaaksossa jo pesimävaiheeseen. Kuvassa naaras vuoraa pesämaljaa karvoilla tänään Haminassa.
Anserien lepäilyparvet
ovat myös pelloilta alkaneet pienenemään, vaikka niitä näkyy vieläkin
satapäisinä parvina. Tundrahanhien ja rossicuksien keväiset parvikoot
ovat tänäkin keväänä jatkaneet kasvuaan.
Teutjärven ja Tammijärven rantaluhdilla pesii kurkia toistakymmentä paria. Se on paljon enemmän kuin Pyhtään Valkmusan kansallispuiston suoalueella.
Järvien välisellä peltoalueella, Suomenkylässä, näkyi tänään kolme yksinäistä kurkea ruokailemassa. Kuvassa oleva kurki on yksi Suomenkylän neljästä kurkipareista, kuvattuna toissapäivänä. Yksittäisten kurkien puolisot lienevät jo hautomassa.
Haudonnan alettua kurjet likaavat usein savella tai mudalla selkänsä ruskeiksi. Se suojelee lintua mm. merikotkien katseilta paremmin kuin puhtaan helmenharmaa selkä.
Alueella on nykyisin jatkuvasti näkynyt eri ikäisiä merikotkia kalassa ja hanhijahdissa. Myös yksi vanha lintu on näkynyt paikalla päivittäin, mikä saattaa viitata lähialueella sisämaassa pesintään.
Teutjärveä reunustavat rehevät rantalepikot ja koivikot. Niissä pesii ainakin pyrstötiaisia ja ehkä valkoselkätikkoja useampikin pari.
Haminan Lupinlahdella vieraili muutama päivä sitten tummanokkainen juhlapukuinen jalohaikara.
Tänään oli sopivan pilvinen päivä hanhien katseluun Teutjärvellä. Ansereita olikin paikalla keskipäivällä runsaasti lepäilemässä, määrä oli arviolta 8000 tundrahanhia ja rossicuksia, noin puolet ja puolet. Niiden lisäksi paikalla oli noin 300 valkoposkihanhea.
Hanhissa aiheutti kuitenkin ajoittain levottomuutta paikalla saalistellut esiaikuinen merikotka.
Päivä meni vähän pitkäksi. Kahvilla oli välillä käytävä Ruotsinkylän Gulf-baarissa, jossa on ollut saatavana erinomaista palvelua jo vuodesta 1971. Itse yrityksen historia juontuu jo paljon pitemmällekin ja sen voi myös nähdä baarin sisustuksessa vierailijakin.
Perjantaina ja lauantaina kävimme bongaamassa Eskolan Timon löytämää vanhaa arosuohaukkakoirasta Pyhtään Länsikylässä. Lintu näkyikin perjantana erinomaisesti.
Eilen tulokseton haarapääskybongaus Kotkan Huumanpohjassa muuttuikin piisamien kuvaamiseksi.
Kuvasin rauhallisesti jään reunassa syövää piisamia, joka sitten siirtyi rantaan. Paikalle tukikin veden alaisesta onkalosta toinen lajitoveri.
Pienen ihmettelyn jälkeen ne nopeassa tilanteessa rähjäsivät toisilleen ja aloittivat tappelun. Talttahampailla oli käyttöä.
Lopputulosena toinen piisami jäi vähäksi aikaa parantelemaan auennutta silmäkulmaansa, kunnes se sitten sukelsi takaisin veden alle pesäänsä parantelemaan haavojaan.
Pähkinänakkelin europaea-rotu on Suomeen vasta leviämässä oleva laji. Naaraat ovat selvästi liikkuvampia ja talvella Klasun kanssa havaitsemistamme viidestä parittomasta nakkelista neljä oli naaraita ja vain yksi oli koiras.
Kuvan naaras on kuitenkin ollut onnekas ja seurustellut vuoden aikana jo kolmen eri koiraan kanssa. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että naaras hengaili maaliskuussa muutaman viikon ajan asiatica -koiraan kanssa.
Tänään yllättäen lintu liikkuikin tiiviisti europaea -koiraan seurassa. Todennäköisesti europaea on suurempana ja vahvempana ajanut asiatica-koiraan reviiriltä pois.
Kuvassa on tänään naaraan seurass liikkunut europaea -koiras. Huomaa mm. otsan ja jalkojen värit kastanjanruskeiden kupeiden lisäksi.
Alakuvassa on maaliskuinen asiatica -koiras tummine jalkoineen ja valkeine kupeineen sekä selkeine silmäkulmajuovineen.
Talven aikana olemme nähneet kolme asiaticaa, jotka kaikki olivat koiraita. Toistaiseksi ainakin yksi asiatica -koiras seurustelee vielä europaea -naaraan kanssa. Toivottavasti saamme selville, mitä käy myöhemmin keväällä.
