Joulun ajan lintuja

Pöllöjä on tullut joulukuussa keskipäivän retkillä vastaan jo kuusi eri lajia. Varpuspöllökin kaksi kertaa, vaikka syksyllä en nähnyt ainuttakaan. Tänään tapaninpäivänä sarvi- ja viirupöllöstä  tuli talvipinnat.

Eilen tyynenä joulupäivänä sattui silmiin myös yöeläjä liito-orava ruokailemassa korkealla leppien latvustossa urpuja syöden.

Kymenlaakson ensimmäisen talvisen hernekertun kävimme bongaamassa aaton aattona Kotkan Marttilassa. Linnun löysi Ari Eerola 21.12. omakotitalon ruokinnalta. 

Kotkan Jumalniemessä risukossa rätisi tänään peukaloinen, kuluvan talven talvipinna 69. 

Tulisiko pöllötalvi?

Kuluneen talven pinnoja on alkanut tulemaan ainakin pöllöistä hyvin. Muutamalla retkellä on tullut jo kolmesta pöllöstä talvipinna. 

Eilen onnistui lapipöllön bongaus hyvin. Kuvan lintu oli kostean niityn reunassa vaanimassa vesimyyriä. 

Saalistus onnistui ja alakuvassa lintu yritti nousta muutamankin  kerran iso vesimyyrä kynsissään metsän suojaan syömään hyvää saalistaan. 

Hiiripöllöjä on tänä syksynä ja alkutalvena tullut vastaan yhteensä seitsemän yksilöä, joista joulukuun alkupäivinä olen nähnyt neljä yksilöä.

Kotkan Katariinan tervaleppälehdossa on huuhkaja viihtynyt jo parisen viikkoa oravia vaanien.

Pimeinä marraskuun päivinä on tullut vastaan myös kaksi viirupöllöä, mutta varpuspöllöä ei toistaiseksi sattunut yhtään kohdalle. 

Talven kolmansilta lumilta

Joulukuun ensimmäisenä päivänä satoi Kymenlaakson kolmas lumipeite, joka oli jo sunnuntain vesisateen myötä sulanut. 

Pikkukäpylintuparvi ruokaili lauantaina makedonianmännikössä. Kuvassa koiraslintu siemen suussa. 

Alakuvassa naaraskäpylintu.

Hyvät talvipinnat kuluneelle talvelle tuli lauantaina Pyhtään Vastilasta, jossa joutsenparvessa ruokaili nuori tundrahanhi ja vanha tundrametsähanhi.

Elimäen Villikkalassa tien varressa lekutteli yllättäen syksylläkin vähälukuisena näyttäytynyt tuulihaukka. 

Käpylintujen lisäksi tänä syksynä on näkynyt runsaasti urpiaisia. Kuvassa Pyhtään Länsikylässä rypsipellossa ruokaillut poikkeuksellisen suuri 1500:n yksilön parvi. 

Marraskuinen joutsenretki

Torstaina teimme pidemmän joutsenretken kuin joutsenlaskennassa. Retki ulottui nyt Iittiin, jossa olemme käyneet syksyisin laskemassa joutsenia. 

Joutsenia löytyikin selvästi enemmän kuin pari viikkoa sitten, yhteensä 1120 yksilöä. Vanhoja joutsenia oli 957 ja nuoria 163. 

Iitistä löytyikin runsaasti joutsenia, yhteensä 533 vanhaa ja 63 nuorta. Kuva on Lyöttilän Isokylästä. 

Nuoria lintuja oli 14,6 %, joka oli sama luku kuin joutsenlaskennassamme, mutta nyt valtaosaltaan eri linnuista laskettuna.

Kanadanhanhia sattui reitille kaksi suurta parvea, yhteensä 363 yksilöä. Myös nykyisin Kymenlaaksossa harvinaisuudeksi muuttunut taigametsähanhi näkyi Pyhtään Länsikylässä, parittomana kuten iso osa tämän syksyn taigametsähanhista.

Joutsenretki

Osallistuimme tänään valtakunnalliseen joutsenlaskentaan lähinnä Ruotsinpyhtään ja Elimäen alueella.  Löysimme pelloilta viisi ruokailuparvea, joissa oli yhteensä 690 yksilöä. Vanhoja lintuja oli 589 ja nuoria 101 eli 14,6 % , joka on vuoden aikaan nähden normaali määrä. 

Suurin kerääntymä löytyi Teutjärven etelälaidalta, Suomenkylän pellolta, 380 vanhaa ja 44 nuorta.  Parvessa oli lisäksi 6 vanhaa ja 3 nuorta pikkujoutsenta, valkoposkihanhia 700, kanandanhanhia 17 ja tundrametsähanhiperhe, 3 yksilöä.

Yläkuvan metsää vasten lentävät vesilinnut ovat pääasiassa haapanoita.

Kuvassa nuori ja vanha pikkujoutsen. Nuori pikkujoutsen erottuu hyvin laulujoutsennuoresta punertavamman nokan avulla.

Tundametsähanhia löytyi tänään lumisilta pelloilta vielä 150 yksilöä.  Kuvassa Teutjärven perhe.

Ennätysmäärä hanhia Elimäenjärven tulvalla.

Syksyn runsaat sateet ovat muodostaneet Elimäen keskustan viljapelloille laajan tulvan, jolla tänään lepäili ja ruokaili ennätyksellisesti yli 300 000 valkoposkihanhea. 

Lisäksi paikalla oli noin 2000 tundrahanhea, tuhatkunta tundrametsähanhea, taigametsähanhipari, lyhytnokkahanhi pariutuneena rossicuksen kanssa, sepelhanhi, 10 kanadanhanhea ja punakaulahanhi.

Katosyksyn korjaamattomilla viljapelloilla muuttohanhilla riittää ruokaa vielä pitkäksi aikaa.

Kuvan punakaulahanhi on viihtynyt paikalla kolme päivää.

Pari viikkoa sitten tuli kuvattua Anserpoikueita. Kuvan tundrahanhiparilla on neljä poikasta.

Tässä kuvassa vasemmalla on laajalti mustavatsainen koiras, keskellä naaras ja oikealla kaksi poikasta. Yleensä tundrahanhiparit ovat näkyneet ilman poikasiaan.

Alakuvassa on tundrametsähanhiperhe.  Vasemmalla tummanokkainen poikanen, keskellä pitkänokkainen koiras ja oikealla lyhytnokkaisempi naaras.

Syysmuutto vilkastumassa

Kymenlaaksossa on näkynyt kaksi nuorta punajalkahaukkaa.  Toisen niistä kävimme bongaamassa Haminan Neuvottomassa viikolla. 

Salminlahden hoitoniityllä on näkynyt nuoria suokukkoja ja vikloja. Kuvassa nuori mustaviklo. 

Tällä hetkellä pihapiirissäkin on mahdollista nähdä hyvin pikkulintuja, hyönteissyöjiä. Kuvassa nuori punarinta, joka on  vaihtamassa aikuispukuun. 

Hyvä pihahavainto oli tänään näkynyt syksyn ensimmäinen pikkusieppo.

Lyvakin kesä lopuillaan

Kotkan Hovinsaarelle kesäkuun lopulla ilmaantunut lyhytvarvaskiuru on saanut sulkasatonsa päätökseen.  Kuvat on otettu 18.8., joten se on aivan tuoreessa puvussa. Tertiaalit erottuvat värikkäinä ja niiden alta pilkistää vain kaksi käsisulan mustaa kärkeä.

Kuvaa ottaessa lintu lennähti korkealle taivaalle vilkaasti äännellen, mutta palasi vielä lähtöpaikalleen.  Aiemmin lintu pakeni aina aivan matalalla lentäen. 

Alueella pesineillä kiuruilla on sulkasato vielä aktiivisesti käynnissä. Kuva on otettu 16.8.

Jalohaikaroita on näkynyt aiempia vuosia enemmän. Tämä kuva on otettu tänään Salminlahdelta.

Kotkan Salminlahdella  on viihtynyt useita päiviä nuori mustapyrstökuiri, alalajia islandica. Alalaji eroaa mantereisesta mustapyrstökuirista parhaiten tertiaalien värityksestä.  Tästäkin kauempaa otetusta kuvasta erottuvat viirukkaat tertiaalit.

Kesä kääntymässä syksyyn

Petolintuja on pelloilla näkynyt toistaiseksi lähivuosiin verrattuna hyvin vähän. 

Tämä 2kv muuttohaukka on toistaiseksi ainoa hieman erikoisempi petohavainto, koska se näkyi poikkeuksellisen varhain, 2.8. Kotkassa. 

Elimäen pelloilla on myyräkato ja tinnut lähes puuttuvat alueelta. 

Pari sinisuohaukkaa on näkynyt kuitenkin jo muutolla. Tämä vanha koiras lenteli tänään Ratulan pellolla. 

Tänään Teutjärvellä huomiota herätti siiviltään poikkeuksellisen mustavalkoinen nuori naurulokki. 

Elokuu on nuorten lirojen ja suokukkojen päämuuttoaikaa, muuttoa Kuparsuon pienellä tulvalla. 

Pikkukäpylinnuilla on kesällä ollut runsas vaellus ja vieläkin kuuluu aamuisin yleisesti niiden lentoääniä. 

Kotkan lyhytvarvaskiuru

Kotkan Hovinsaarelta on löytynyt viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana kymmenkunta lyhytvarvaskiurua. Viime vuosina lyvakia on näkynyt hieman aiempaa useammin.

Kuvan lintu löytyi 29.6. ja aloitti sulkasadon heinäkuun alkupuolella. Kerran aiemminkin paikalla on sulkinut lyhytvarvaskiuru kesällä; 27.6. - 22.8.1993, jolloin se sulki täydellisesti noin kuudessa viikossa.

Kuvan lintu on kasvattanut jo uudet iphit ja tertiaalin. Keskimmäiset peitinhöyhenet, kephit, ovat kasvussa.

Alueella, jolla lyhytvarvaskiuru oleilee, pesii kiuruja kolme paria. Kuvassa on kakkospesueesta lähtenyt nuori kiuru.

Sunnuntaina paikalla näkyi yllättäen suokeltaperhosnaaras. Lähimmät suoalueet sijaitsevat Hovinsaarelta yli kymmenen kilometrin päässä.

Kuusamon Valtavaaran lintuja

Kesäloman yksi päivä  tuli vietettyä Kuusamon Valtavaaralla lämpimässä kesäsäässä. Kolme kuukkelia lennähti polun varrelle ihmettelemään retkelijöitä. 

Äänimaisema poikkesi täysin eteläisen Suomen alkukesästä. Kuukkelipaikalle kuului leppälinnun surumielinen ruikutus, järripeippojen ryystäystä ja sinipyrstönkin kuuluva säe. 

Järripeippoja tuntui olevan runsaasti. Lisäksi urpiaisten särinää kuului silloin tällöin ja useampi tilhihavaintokin tuli tehtyä. Sinipyrstö näytti liikkuvan vilkkaasti ja kertaalleen se näkyi vähän kauempana puun latvassa laulamassa.

Matkan varrella tuli bongattua myös Ylivieskan isovesipääsky, juhlapukuinen naaras.