Vuoden vaihtuessa.

Uudenvuoden aattona kävimme Elimäellä linturetkellä. Mustilan makedonianmänniköstä tulikin talvipinna pähkinähakista. 

Raussilan tunturikiuru oli edelleen paikalla. Samalla paikalla talvehti myös edellisenä talvena tunturikiuru, olisiko sama yksilö.

Petolintuja tuli tänään retkellä hyvin vastaan talvikaudeksi. Tolkkilasta piekana, Mettälästä tuulihaukka ja Ratulasta ampuhaukka. 

Myös kanahaukkoja näkyi, kaksi yksilöä.  Vanha kanahaukka tähysteli voimalinjalla Ratulassa mahdollisia peltopyitä.

Hieman edellistä nuorempi, mutta myös vanha kanahaukka on kuvassa saanut havainnon peltopyistä Raussilasta.

Lintu havaitsi kahdeksan peltopyytä lumiselta pellolla syömässä. Samassa parvessa oli vielä viikko sitten yhdeksän yksilöä. 

Lapintiainen Haminassa.

Tänään kävin bongaamassa Haminan Metsäkylästä lapintiaisen, josta samalla tuli itselleni 300. elis.  Lintu kävi männikössä sijaitsevalla ruokinnalla yhdessä muiden metsätiaisten kanssa.  

Kyseessä oli vasta 7. talviaikainen havainto kautta aikojen Kymenlaaksosta. 

Paikalla kävi myös pari hömötiaista...

töyhtötiaispari, kuusitiainen,  tali- ja sinitiaisia sekä kaksi puukiipijää. Bongareita oli paikalla samaan aikaan parisenkymmentä. 

Talvipinnakausi alkoi

Joulukuun alussa alkoi jokavuotinen talvipinnojen kerääminen. Itsenäisyyspäivänä Kotkan Katariinan Mansikkalahdessa etsi västäräkki sulasta rantavedesä ruokaa. Sen jälkeen sitä ei enää näkynytkään.

Joulukuun ensimmäisenä päivänä Haminan Pikiniemen lepikosta lennähti rannalle punakylkirastas. Marjalintuja on näkynyt nyt talvipinnakautena erittäin vähän. Toistaiseksi on rätky ja tilhi vielä näkemättä.



Katariinan Mansikkalahdessa on västäräkin lisäksi tullut hyvä talvipinna myös harmaasorsasta.  Koiras on siipiviallinen, mutta naaras vaikutti terveeltä linnulta.

Eilen Haminan Kirkkojärveltä tuli pitkästä aikaa talvipinna myös viiksitimalista.

Katariinan uuttukyyhkykin lennähti tänään rantamäntyyn. Se on tähän mennessä 54. talvipinna.

Asiatica

Viimeisen viiden vuoden aikana olemme nähneet Kymenlaakson rannikolla neljä asiaticaa, joista nyt löytynyt oli vasta ensimmäinen naaraslintu. 

Vastaavana aikana on löytynyt eri europaeayksilöitä yli 90, joista enemmistö on ollut naaraita. 

Yläkuvassa on nuori naaraslintu, jonka pystyy määrittämään iälleen iphien valkeista kärjistä. Vanhalla linnulla niitä ei enää näkyisi.

Asiaticaksi lintu tunnistuu myös selvästi valkeasta otsasta, terävästä nokankärjestä, valkeammasta vatsanpuolesta ja myös pienemmästä koosta. 

Alakuvassa on yksi kolmesta näkemästäni asiaticakoiraasta, kuva on Kotkan Hirssaaresta vuodelta 2015.  Huomaa valkeat kärjet myös keskimmäisissä peitinhöyhenissä ja hyvin tummat jalat.

Alla on tänään kuvattu Virolahden kirkolta tyypillinen europaeanaaras.

Huomaa, että europaelta siipijuova puuttuu, otsassa on niukasti valkeaa ja vatsapuoli on laajemmin punertava.

Pähkinänakkeleita

Tänä syksynä on toissavuoden tapaan löytynyt Kymenlaakson rannikon tuntumasta hyvin pähkinänakkeleita (europaea), yli 30 yksilöä.

Kahdessa seuraavassa kuvassa on koiraita, joiden alapuolen värityksessä on yleensä vain vähän vaihtelua.  Ensimmäinen lintu on kuitenkin poikkeuksellisesti alapuoleltaan naarasmaisesti punertava. 

Alakuvassa on tavanomaisempi koiras eli alapuoleltaan se on valkeampi, lähes asiatican tapaan.

Tässä alakuvassa on jo parisen vuotta Kymenlaaksossa pesinyt naaraslintu. Sillä on valkeahkoa silmäkulmajuovaa myös otsassa.

Koiraan kuoltua se on saanut nyt kaverikseen alapuoleltaan hyvin punertavan naaraslinnun. Ne ovat nyt syksyn aikana liikkuneet kimpassa. 

Viikonvaihteessa havaitseimme omilla ruokinnoillamme yhteensä 11 pähkinänakkelia.  Kuvassa kastanjanruskean kainaloinen koiras. 

Lintusyksy jatkuu vilkkaana

Kuivan ja lämpimän kesän jälkeen lintujen syysmuutto on jatkunut vilkkaana hyvän pesimäkauden jälkeen.  

Elimäen Tolkkilassa on viihtynyt muutaman päivän nuori keräkurmitsa, jota on ilman kaukoputkea hyvin vaikea huomata pellolta.

Keräkurmitsan katse on 360 astetta.

Alla on Elimäen Värälässä 9.9. kuvattu toinen nuori keräkurmitsa.

Lapinkirvisiä on tänä syksynä näkynyt itätuulista huolimatta hieman normaalia vähemmän.

Hömötiaisten vaellus on vilkastumassa. Kuvassa on tänään Kotkan Tiutisessa tienvarren pillikekasvustossa siemeniä kerääviä hömötiaisia.

Arosuohaukka

Elimäen Ratulassa viikko sitten Revon Jounin löytämä nuori arosuohaukkanaaras oli vielä tänäänkin pellolla saalistamassa. Kyseessä oli renkaaton lintu. 

Viikonloppuna näkyi myös kuusi sinisuohaukkaa. Kuvassa näkemämme syksyn ensimmäinen nuori lintu.

Arosuohaukkapellon pientareella näkyi myös peltopyypoikue, jossa oli vähintään kuusi lintua. Kuvassa voimakkaasti pyrstöään sulkiva vanha lintu.

Amiraalit vaeltavat.

Kävimme tänään Kotkan Itärannassa entisellä teollisuusalueen kaatopaikan ruderaatilla.  Paikalla lenteli heikossa kaakkoistuulessa kymmeniä munivia amiraaliperhosia nokkoskasvustossa.  

Laskimme paikalta yli 50 amiraaliperhosta. Todellinen lukumäärä oli tätä suurempi, mahdollisesti kaksinkertainen. 

Myös kaksi ohdakeperhosta näkyi, ne olivat ensimmäiset tälle kesälle vastaantulleet lajinsa edustajat.

Elokuussa on mielenkiintoista nähdä, paljonko paikalla amiraaleja lenteleekään laajassa nokkoskasvustossa. 

Pähkinänakkeli

Heikon pähkinänakkelitalven jälkeen Kymenlaaksossa varmistui vain yksi pesintä. Pesä oli tiaispöntössä, jonka lentoaukko oli ahdas nakkelille, 32 mm. 

Nakkelit näyttävät suosivan korkealle ripustettuja nakkelille ahdasreikäisiä pönttöjä, joiden lentoaukkoa ei tarvitse muurata. 

Lentoaukon sijaan muuraus tehdäänkin katonrajaan. Kuvassa koirasnakkeli korjailee pesää vielä pesäpoikasvaiheessa. 

Yläkuvassa poikanen ihmettelee suurta maailmaa ja alakuvassa se on jo korkealla puun latvassa viettämässä ensimmäistä päiväänsä.

Kirkkojärven lintuja

Haminan Kirkkojärvellä alkavat koivut valtaamaan pahasti ruovikoita, mutta paikalta löytyy vielä lintujakin.  

Huhtikuussa havaitsimme viiksitimaliparin lähes kymmenen vuoden tauon jälkeen. Kahdessa yläkuvassa on naarastimali ja alakuvassa koiras. 

Nokikanoja löytyy kanavista vielä muutama pari, mutta punasotka on paikalta jo hävinnyt.  Merihanhia pesii paikalla jo enemmän kuin nokikanoja.   

Luhtakanoja kuuluu etenkin huhtikuussa yöaikaan, mutta kuvan lintu on kuvattu viime talvella helmikuussa. Lintu selvisi ruokinnan avulla kevääseen.

Valkoselkätikkoja on viime aikoina liikkunut järven rantametsissä ympäri vuoden  kaksi paria. Kuvassa reviirien koiraat viikko sitten reviirikiistassa. 

Huhtikuun retkiltä

Tänä keväänä Kymenlaaksossa levähtävien harmaahanhien määrä on jatkanut kasvuaan jo 12:tta vuotta peräkkäin.  Tundametsähanhia levähtää tällä hetkellä arviolta 20 000 yksilöä, taigametsähanhia on tästä määrästä alle prosentti ja lyhytnokkahanhia alle promille. 

Teutjärvellä näkyi 15.4. tiettävästi Kymenlaakson ensimmäinen kaularengastettu merihanhi. Se oli edellisen kerran kontrolloitu 19.11.2017 Unkarissa.

Paikallisia petolintuja on näkynyt pelloilla melko vähän. Kuvan vanha sinisuohaukkanaaras saalisteli viime viikolla Tavastilan pelloilla.

Eilen Vilkkilänturan rantalietteellä levähti hieno 11:n yksilön räyskäparvi.

17.4.2017 näkyi Muhniemen Kylänahon pellolla varhaiset kaksi pikkukuovia.



Eilen Kurkelan Kiiskijärven tulvalla ruokaili kalalokkiparvessa talvipukuinen punakuirinaaras.